Österreich!

(Eukäteen jo pahoittelut, jos tekstissä kirjaimet ovat oudoilla paikoilla; Itävallan näppäimistössä on omat jännyytensä. Mutta ä/ö löytyy!)

Täällä (blogissa) taas! Nettiä emme hetkeen löytäneetkään. Nyt Kantosten matka on edennyt reippaasti puolivälin yli ja vienyt meidät Itävaltaan. Sijaintimme on tällä hetkellä helteinen, vuorten ympäröimä Innsbruck. Tulimme tänne tänään iltapäivällä ja suunnitelmissa on viettää täällä kaksi yötä. Mutta ennekuin alppihenkisyys valtaa meidät kokonaan, kerromme jotain Veronasta.

Junailimme Veronaan Roomasta torstaina - pitkä matka meni nopeasti kirjojen parissa (Kimmo luki Irvingin Oman elämänsä sankaria, Hannamari Prolouxin Vaarallista harmonikkaa ja saatuaan sen päätökseen Oksasen Puhdistusta). Veronan stazione sijaitsi hieman keskustasta syrjässä eikä asema ympäristöineen vakuuttanut, mutta maltettuamme kävellä Piazza Bralle (kaupungin sydän) olimme aivan myytyjä. Verona on nimittäin kaunis, vanha ja juuri sopivan kokoinen paikka melko keskieurooppalaisella fiiliksellä, suosittelemme! Kaupungin turisti-infosta saimme kartan ja tiedot varteenotettavan edullisesta majapaikasta. Päädyimme hostelliin, joka sijaitsi kukkulan rinteessä (linnan ja roomalaisen amfiteatterin välissä) kaupunkia halkovan joen hiljaisemmalla puolella. Hostelli oli perustasoa: hinta ok (18 e/yö/hlö; kevyt aamiainen sisältyi), huoneet tytöille ja pojille erikseen vanhoissa, vähän ränsistynyneissä taloissa; upeasta puutarhasta plussaa!

Torstai-iltana lähinnä kiertelimme vanhan kaupungin pieniä katuja, söimme illallista(hauskassa, kuivatuilta kukissa tuoksuvassa ravintolassa joka tarjosi 8 eurolla mahtavan valikoiman paikallisia juustoja) ja menimme aikaisin nukkumaan. Perjantaina päästiinkin sitten aikaisin liikkelle, ja olimme jo ennen yhdeksää vanhalla amfiteatterilla, jonka yhteydessä sijaitsee myös arkeologinen museo. Paikka oli mosaiikkeineen, pienine pronssipatsaineen ja veistoksineen ehdottomasti kolmen euron opiskelijalipun arvoinen! Lounaalla söimme mahtavaa kalaa, joka juuri tehtyjen googlailujen perusteella paljastui merikrotiksi (tarjoilija kertoi siis kalan nimen italiaksi)! Löysimme myös sympaattisen luomukaupan, josta mukaan tarttui jo ensimmäiset tuliaiset. Iltapäivällä yritimme käydä Julian haudalla (Veronan suurimpia ylpeydenaiheita ovat siis Romeo ja Giulietta), mutta koska totesimme sen liian kalliiksi, suuntasimme vain katsomaan Julian kuuluisaa parveketta. Paikka oli aika hurja turistimagneetti, ja suosittelemmekin ajoittamaan mahdollisen vierailun esi. aikaiseen aamuun iltapäivän sijasta.

Satuimme Veronaan hyvään aikaan, sillä Piazza Bralla oli juuri torstaista alkaen suuret vuotuiset markkinat: paikka oli täynnä kojuja, josta myytiin kaikenlaisia herkkuja tryffelitahnoista Ligurian focacciaan. Päädyimmekin nauttimaan perjantain illallisen markkinoilla - aperitiivoiksi maistelimme juustoja, oliiveja, hilloja, hunajoita, leivonnaisia, balsamicoa, makkaroita, anjoviksia ja oliiviöljyjä leivän kera, pääruoaksi söimme festarihenkisesti valmisettua risottoa sekä pizzaa. Markkinoilta mukaan tarttui myös tuliaisia ja Kimmo päätyi ostamaan pitkään pähkäiltyään litran maailman ehkä parasta oliiviöljyä. Ilta markkinoilla oli kaikinpuolin mainio (tuntui että kaikki veronalaiset olivat liikkeellä) ja piazzalla oli muutenkin elämää, sillä valtavalla, Coloseumia muistuttavalla areenalla oli ilmeisen suositun bändin keikka.

Tänään lauantaina matkasimme upeista maisemista nauttien tänne Innsbruckiin, joka on ensivaikutelmaltaan postikorttimainen ja lämmin. Maan vaihtumisen kyllä huomaa! Löysimme äärettömän kodikkaan majapaikan (oma huone asunnosta, jossa on keittiö ja 8 muuta reissaajaa), jonka omistaja(?) antoi meille mainioita vinkkejä mm. hyvistä ja halvoista itävaltalaisista ravintoloista. Aamiaisen suhteen odotukset ovat korkealla, sillä sen saa huonehintaan sisältyen nauttia asunnon alakerran kahvilassa, joka on täynnä herkullisen näköisiä kakkuja ja macarone-leivoksia. Mitä luultavimmin jäämme samaan majapaikkaan myös toiseksi yöksi. Huomisen Innsbruck -suunnitelmiin kuuluu päiväretki vuorille. Sääennuste ei tosin ole suunnitelmamme takana, mutta toivomme parasta...

Nyt suuntaamme etsimään vaihtelua pitkään jatkuneeseen pasta/pizza-linjaan. Illallisaika siis! Päivityksiä seuraa viimeistään alkuviikosta, kun pääsemme kaverimme luokse Graziin.

Hannamarin jälkihuomautus: Melkein parasta Itävallassa olemisessa on Almdudler, tuo maailman paras limonadi. Sain sitä heti rautatieasemalla ja se oli taas rakkautta se. Kimmostakin tuli luonnollisesti Almdudlerin ystävä.